Tietoja

Julkaistu: 03.06.2021

Pandemia on kurittanut koko maata. Kulttuuri- ja tapahtuma-alaan koronarajoitukset ovat iskeneet muita aloja pahemmin, koska valtaosa sektorin toiminnasta perustuu yleisötalouteen. Tapahtumat on pidetty suljettuina liian pitkään – alan esityksiä rajoitusten asteittaisesta purkamisesta ja turvallisesta ja vastuullisesta tapahtuman järjestämisestä ei ole kuultu. Kulttuurin ja tapahtumien parissa työtä tekevät on ajettu ahtaalle työn edellytykset estämällä. Koronatuet ja -kompensaatiot ovat olleet riittämättömiä, niitä on saatu aivan liian myöhään, eivätkä ne ole kohdistuneet kaikilta osin oikein. Kymmenille tuhansille kulttuurin ja tapahtumien ammattilaisille ja yrityksille kuluneet 15 kuukautta ovat olleet katastrofaaliset. Myös kulttuurin rahoitus on vaarassa,koska se on suurelta osin sidoksissa väheneviin veikkausvoittovaroihin.

Koronan aallot ovat huuhtoneet rakenteiden valuviat esiin ja osoittaneet lukuisat ongelmat kulttuurin ammattilaisten työn tekemisen moninaisten muotojen yhteensovittamattomuudessa, sosiaaliturvassa, freelancereiden asemassa ja kulttuurin rahoituksessa. Epidemia on paljastanut, ettei vallitseva järjestelmä tunnista kulttuuria toimialana. Sosiaaliturva ja työsuhteen määritelmät eivät huomioi sitä, että maailma on muuttunut. Vanhat määritelmät ja järjestelmät on uudistettava ja poliittisen päätöksenteon on otettava huomioon immateriaalinen työ ja erilaiset työn tekemisen muodot.

Kulttuuri tuottaa suoraan ja välillisesti moninkertaisesti siihen sijoitetun panostuksen. Kulttuuri on kasvava sivistystä ja tulevaisuuden hyvinvointia rakentava ala, jonka työpaikkojen määrä on lisääntynyt Tilastokeskuksen mukaan 20,1 % viimeisten kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2019 kulttuuriala työllisti 120 000 henkilöä, ala tuotti 3,3 prosenttia kansantuotteestamme, ja sillä toimi 18 000 yritystä, joiden liikevaihto oli 13,4 miljardia euroa. Kulttuuri on pelkästään luvuilla mitattuna tulevaisuuden ala, johon on järkevää investoida ja jonka tekijöiden hyvinvointiin kannattaa panostaa. Sama oivallus on jo tehty monissa Pohjoismaissa. Nyt on Suomen vuoro.

Hallitusohjelmassa tavoitteena on, että luovien alojen työpaikat lisääntyvät, osuus BKT:sta nousee ja työntekijöiden työskentelyedellytykset paranevat. Ohjelmassa tavoitellaan myös kulttuuripalvelujen saavutettavuuden paranemista ja kulttuurin toimintaedellytysten vahvistumista. Kannatamme näitä hyviä tavoitteita, ja esitämme niiden tueksi seuraavia toimenpiteitä:

*Tapahtumien järjestäminen turvallisuusohjeistuksilla avataan välittömästi
Mahdollistetaan tapahtumien järjestäminen, yritysten ja freelancereiden toimeentulo sekä yleisölle taiteen ja kulttuurin saavutettavuus. Terveysturvallisuuteen sovitaan toimenpiteet. Ulko-ja sisätiloihin määritellään eri yleisörajat ja rajauksia väljennetään ripeästi ilmaantuvuusluvun laskiessa. Tartuntatautilain 58 pykälän tulkintaa on muutettava niin, että se käsittää myös tapahtumat. 58d §:n 2 metrin turvavälisääntelyä on lievennettävä metriin. Sillä määräyksellä toimittiin turvallisesti ilman tartuntaketjuja viime alkusyksy. Pitkällä aikavälillä koko tartuntatautilaki on uudistettava ja kompensaatio on sisällytettävä siihen.

*Freelancereille suunnatut koronatuet laitetaan maksuun viipymättä; myös tapahtuma-ala tarvitsee pitkän rajoituskauden jälkeen starttituen
Tapahtuma-ala sekä kulttuurinfreelancerit ja toimijat ovat toimineet vastuullisesti koko epidemian ajan ja kunnioittaneet rajoituksia. Pitkään jatkunut rajoituskausi on aiheuttanut loputtoman määrän tapahtumien, esitysten ja projektien peruutuksiaja tulojen menetyksiä. Freelancerit ovat odottaneet koronatukiaan liian kauan. Maksatus on tehtävä viipymättä. Jotta tapahtuma-ala pääsee uudelleen toimintaan, se tarvitsee starttituen, jolla varmistetaan toimialan yritysten ja työpaikkojen elpyminen.

*Leikkauksista investointeihin: kulttuuriin investoidaan vähintään yksi prosentti valtion budjetissa
Kulttuurin rahoitus on ollut veikkausvoittovarojen varassa ja nyt Veikkauksen tuottojen pudotessa kulttuurin entuudestaan niukkaan rahoitukseen on syntymässä iso lovi. Hallituksen puoliväliriihen yhtenä seurauksena ilmoitettiin 17,5 ja 23 miljoonan euron leikkauksista OKM:n taide-ja kulttuurialan budjettiin vuosina 2022 ja 2023 sen takia, että hallitusohjelmassa luvattuja veikkausvoittovarojen alenemia ei luvatusti kompensoidakaan. Esitetyt leikkaukset voivat tarkoittaa jopa 10.000 menetettyä työpaikkaa. Kulttuuribudjetti on valtion budjetin mittaluokassa pieni ja esitetyt leikkaukset siihen nähden suuria. Lyhytnäköinen leikkaaminen kasvua ja hyvinvointia tuottavaan alaan ei kannata eikä tue hallitusohjelman tavoitetta etenkään tilanteessa, jossa pandemia on jo vaurioittanut alaa syvästi. Kulttuurin rahoitus on sidottava budjettivaroihin ja tasoa nostettava. Investointiin on sitouduttava yli hallituskausien.

*Työsuhteen määritelmä päivitetään ja freelancereiden turvaverkkoa parannetaan
Freelancereille on tyypillistä työskennellä itsenäisenä toimijana vailla vakituista työsuhdetta useammalle työnantajalle tai toimeksiantajalle ja siten, että työn tekemisen tapa vaihtelee. Tämä epätyypillinen työ yleistyy ja on nykyään tavallinen tapa ansaita elanto. Etuuslainsäädäntömme, esimerkiksi työttömyysturva ja eläkevakuutus, lähtee siitä, että työtä tehdään pelkästään joko työsuhteessa tai yrittäjänä. Työn tekemisen tapa vaikuttaa monin tavoin sosiaaliturvaan huolimatta siitä, ettei arkikäytäntö vastaa näin jyrkkää kahtiajakoa. Työsopimuslakia on hallitusohjelman mukaisesti muutettava siten, että työsuhteen naamiointi joksikin muuksi estetään. Työsuhteen suojaa on lakia täsmentämällä laajennettava työsuhteen kaltaisissa olosuhteissa työtä tekeviin. Palkkatyön ja yritystoiminnan työttömyysturvan perusteeksi rakennetaan toimiva yhdistelmävakuuttamisen malli.

Julkilausuman allekirjoittajat:

AGMA Luovan talouden agentit ja managerit ry
Amos Rex
ANTI – Contemporary Art Festival
Arti Waine Productions Oy
Arts Management Helsinki
AV-arkki
Bastionin kesäteatteri
Circus Maximus
Cirko – Uuden sirkuksen keskus
Compañía Kaari & Roni Martin
Dokumenttikilta ry
Eino Leinon seura
Elävän kuvan keskus ELKE ry
EMMA – Espoon modernin taiteen museo
Esittävien taiteiden oppilaitosten liitto ry/ETOL ry
Esitystaiteen Keskus ry – Performancecentrum rf
Esitystaiteen seura
Espoon Kaupunginteatteri
FIDEA – Suomen draama- ja teatteriopetuksen liitto ry
Finland Festivals
Finlands svenska författareförening
Finlands Svenska Skådespelarförbund rf
Forum Artis
Frame Contemporary Art Finland
Freelancemuusikot ry
Greta Productions
Grus Grus Teatteri
Gummerus Oy
Hangö Teaterträff rf
Helsingin barokkiorkesteri
Helsingin kamarikuoron kannatusyhdistys ry
Helsingin kaupunginteatteri
Helsingin Taidehalli
Hämeenlinnan Uusi Kesäteatteri
HÖG light & sound oy
Iltama
Improvisaatioteatteri Riskiryhmä
Improvisaatioteatteri Stella Polaris
Itä-Suomen tanssin aluekeskus
Jägerhorn Productions
Kaiken keskus ry
Kajaanin kaupunginteatteri
Kamariorkesteri Avanti!
Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus
Keski-Uudenmaan Teatteri
Kiinteistö Oy Kaapelitalo
Klockriketeatern
Kouvolan teatteri Oy
KULTA ry
Kulttuurimylly
Kuopion kaupunginteatteri
Lahden kaupunginteatteri
Lahden Runomaraton ry
Lain§uojattomat-teatterifestivaali
Lavastus- ja pukusuunnittelijat ry
LiveFIN ry
LUST rf
Mad House Helsinki
Maria Baric Company
Metropolia Ammattikorkeakoulu
Mikkelin Teatteri
Music Finland
Musiikkitalo
Musiikkiteatteri Kapsäkki
MUU ry
Muusikkojen liitto
Myllyteatteri
Noora Karma oy
Nordic Drama Corner – Näytelmäkulma
Nuoren Voiman Liitto
Oblivia rf
OSIRIS teatteri
Osuuskunta Poesia
Oulun Musiikkijuhlat
Oulun teatteri
Partalan Uusi Kesäteatteri
Pop & Jazz Konservatorio
Pragma Helsinki
Q-teatteri
Quo Vadis
Race Horse Company
Rakastajat-teatteri
Rauman teatteri
Red Nose Company
Runoviikko ry
Runoyhdistys Nihil Interit ry
Ruska Ensemble
Ryhmäteatteri
Samppalinnan Kesäteatteri
Sanasto – Kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö
Seinäjoen kaupunginteatteri
Sirkuksen tiedotuskeskus ry
Sodankylän elokuvajuhlat
Suomalainen kamariooppera
Suomen arvostelijain liitto ry, SARV
Suomen Assitej ry
Suomen elokuva- ja mediatyöntekijöiden liitto
Suomen Elokuvaohjaajaliitto SELO ry
Suomen Filmikamari ry
Suomen kansallisooppera ja -baletti
Suomen Kansallisteatteri
Suomen Kirjailijaliitto
Suomen konservatorioliitto
Suomen Kulttuuritalot ry
Suomen Kuvanveistäjäliitto ry
Suomen Kuvataidejärjestöjen Liitto
Suomen musiikintekijät ry
Suomen Musiikkikustantajat ry
Suomen musiikkineuvosto
Suomen musiikkioppilaitosten liitto
Suomen Nuorisoseurat ry
Suomen Nuorisosirkusliitto
Suomen näytelmäkirjailijat ja käsikirjoittajat ry
Suomen Näyttelijäliitto – Finlands Skådespelarförbund ry
Suomen PEN
Suomen Säveltäjät ry
Suomen Taidegraafikot ry
Suomen Taikapiiri ry
Suomen Taiteilijaseura
Suomen tanssi- ja sirkustaiteilijat ry
Suomen tanssioppilaitosten liitto STOPP ry
Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliitto
Suomen teatterinjohtajaliitto
Suomen teatteriohjaajat ja dramaturgit STOD
Suomen teatterit ry
Suomen Työväen Musiikkiliitto ry
Suomen valo-, ääni- ja videosuunnittelijat ry
Svenska Teatern
Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU
Taideyliopisto
Taiteen perusopetusliitto TPO ry
Talent School
Tampereen elokuvajuhlat
Tampereen Työväen Teatteri
Tanssin tiedotuskeskus
Tanssiteatteri Eri
Tanssiteatteri Glims & Gloms
Tanssiteatteri Minimi
Tanssiteatteri Raatikko
Tapahtumateollisuus ry
Teater Viirus
Teaterföreningen Stjärnfall rf
Teatteri Avoimet Ovet
Teatteri ILMI Ö
Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto Teme
Teatteri Jurkka
Teatteri Telakka
Teatteri Vanha Juko
Teatterialan Ammattilaiset TAM ry
Teatterikeskus ry
Teatterikone
Teatterin tiedotuskeskus TINFO
TEHDAS teatteri
Teosto ry
Tero Saarinen Company
Todellisuuden tutkimuskeskus
TOTEM-teatteri
Turun Kaupunginteatteri
Työväen Näyttämöiden Liitto r.y.
Täydenkuun tanssit -festivaali
Unga Teatern
Valokuvataiteilijoiden liitto ry
Valtimonteatteri
Vantaan Viihdeorkesteri
Varkauden Teatteri
WAUHAUS-taidekollektiivi
Vesterinen Yhtiöineen Oy
WHS
Zodiak
Åbo Svenska Teater
Äänirasia Tapahtumantekijä Oy

Tietoja

Julkaistu: 26.04.2021

Puhallinorkesterien SM-kilpailu järjestetään ensi keväänä Tampere-talossa. Kilpailu on tarkoitettu kaikille puhallinorkestereille ympäri Suomen, ja sen tavoitteena on edistää suomalaista puhallinorkesteritoimintaa ja puhallinmusiikkia.

Kevään 2022 SM-kilpailun järjestää Tampereen puhallinorkesteriyhdistys ry (Tampu), jonka jäseninä on Tampereen seudulla toimivia puhallinorkestereita ja soittokuntia. Puhallinorkesterien SM-kilpailu on järjestetty Tampereella aikaisemmin jo kahdesti, vuosina 2007 ja 2011. Alunperin valtakunnalliset harrastajamusiikkiliitot (Suomen Puhallinorkesteriliitto SPOL, Soitinmusiikkiliitto SOLI, Suomen Työväen Musiikkiliitto STM ja Finlands svenska sång- och musikförbund FSSMF) myönsivät kisojen järjestämisoikeuden Tampereelle jo keväälle 2020, mutta koronatilanteen takia kisat siirrettiin keväälle 2022.

Kevään 2022 SM-kilpailussa on neljä eri sarjaa harrastajaorkestereille (A-, B- ja C-sarjat ja vapaa sarja) sekä ammattisarja. Kilpailun eri sarjoihin osallistuvat orkesterit saavat palautetta tuomaristolta, ja kilpailussa jaetaan raha- ja tunnustuspalkintoja. Ilmoittautuminen alkaa 1.10.2021 ja päättyy 28.2.2022. Kilpailusäännöt ja ohjeet ilmoittautumiseen sekä kaikki kilpailuun liittyvä tiedotus ja uutisointi löytyy kilpailun internetsivulta osoitteessa www.posmk.fi

Toivotamme kaikki lämpimästi tervetulleiksi Tampereelle keväällä 2022!

Lisätietoja: www.posmk.fi

Kilpailuun liittyvät tiedustelut:

tampu.infoTämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Tampu / puheenjohtaja Päivi Pyymäki, p. 0400 891 964

Tietoja

Julkaistu: 17.05.2021

Kuoroakatemia on uusi ammattilaiskuorolaulun kehittämishanke, jossa tutkitaan virolaisten ja suomalaisten taiteentekijöiden työyhteisöjä tiimioppimisen näkökulmasta. Sen avulla myös parannetaan kuorolaulun ammattilaistoiminnan edellytyksiä matkalla kohti kansainvälistä huipputasoa alan terävimmän kärjen ohjauksessa. Hankkeessa ovat mukana Viron Filharmoninen kamarikuoro, kamarikuoro Tampere Cappella ja Tampereen ammattikorkeakoulu.

Kuoroakatemia sai Suomen Kulttuurirahaston Pirkanmaan rahaston Kärkihankerahoituksen, joka julkistettiin 14.5.2021. Hanketta hallinnoi Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK), joka toimii työelämän kehittäjänä tiimipedagogiikan ja tiimien kehittymisen tutkijana ja asiantuntijana.

Kuoroakatemia on suunnattu kuoroalan ammattilaisille ja sen yhtenä tavoitteena on kehittää mallia, jolla kuoroyhteisön toiminta nousee jo taitavalta freelance-ammattilaistasolta kansainväliselle huipputasolle. Tampere on luonteva kotipaikka hankkeelle, sillä alueella toimii freelance-ammattilaisia työllistävä kamarikuoro Tampere Cappella, jonka laulajat lisäksi esiintyvät vuosittain myös monissa muissa musiikki- ja teatteriproduktioissa. Aktiivisesti kuoroyhteistyötä tekevä ja uusia ammattilaisia kouluttava TAMK antaa kattavaa koulutusta ja toimii peruskoulutustoiminnan ohella työelämän kehittäjänä. Kuoroyhteistyön toisena osapuolena on Viron Filharmoninen kamarikuoro (EPCC), joka on yksi maailman tunnetuimmista ja arvostetuimmista ammattilaiskamarikuoroista. Projektin laulajavalmentajat ovat EPCC:n jäseniä.

Uusi kansainvälinen toimintamalli ja tiimioppiminen

Hanke on ainutlaatuinen. Kuoroakatemiatoimintaa ei ole Suomessa toteutettu aikaisemmin ja vastaavaa mallia ei ole käynnissä maailmallakaan. Oppia on kuitenkin haettu muun muassa Tampereen Orkesteriakatemiasta, joka on toiminut jo useiden vuosien ajan Tampere Filharmonian, TAMK Musiikin ja Tampereen konservatorion yhteistyönä. Kuoroakatemia vastaa Suomessa esiin nousseeseen tarpeeseen kehittää taitavien, mutta osa-aikaisten freelance-ammattilaisten kuoroyhteisöjä toiminnallisesti, sosiaalisesti, tuotannollisesti ja sitä kautta taiteellisesti kohti taloudellisesti kestävää ja kansainvälisesti kiinnostavaa ammattilaistoimintaa.

– Kehittyminen hyvältä ammattitasolta huipputasolle on innostavaa, sillä matkan aikana kehitysaskeleet pienenevät ja toimintaa on tarkasteltava monipuolisesti. Hanke kehittää työelämää kohdentamalla toimenpiteet juuri tähän vaiheeseen yhdistämällä kulttuurialan toiminnallisen ja taiteellisen kehittämisen sekä tutkimuksellisen näkökulman, kertoo Kuoroakatemian kehittäjä, kuoronjohdon lehtori Markus Yli-Jokipii Tampereen ammattikorkeakoulusta.

Kuoroakatemiatoiminnan keskeinen oivallus on selvittää, miten kuoroyhteisö parhaiten kehittyy tiiminä huipputasolle. TAMK on tunnettu tiimipedagogiikan huippuosaajana ja Kuoroakatemiahankkeessa alan asiantuntijana toimii TAMKin Liiketoiminnan lehtori Timo Nevalainen. Hankkeen toiminnan myötä ja sen tavoitteiden toteutuessa myös Tampereen kuorokaupungin profiili nousee kansainvälisesti edelleen.

– Hankkeen tuloksena myös yksittäisten freelance-kuorolaulajien kansainväliset kontaktit ja työelämätaidot kohenevat. Tällä on vaikutusta myös laulajien työllistymiseen, mikä on näinä aikoina erityisen merkittävää, kertoo Tampere Cappellan tuottaja Susanna Ihanus.

Kisällilaulajien työpajat ja konserttitoiminta

Hankkeen aikana Viron Filharmonisen kuoron laulajista valitut laulajavalmentajat työskentelevät Tampere Cappellan laulajien kanssa työpajoissa esityskauden 2021–2022 aikana. Tampere Cappella myös vierailee Tallinnassa tutustumassa EPCC:n toimintaan. Hanke huipentuu toukokuussa 2022 järjestettävään tapahtumaan, johon kuuluu tiimioppiseen ja taiteelliseen kehittymiseen liittyvä seminaari sekä Viron Filharmonisen kamarikuoron konsertti, johon Kuoroakatemian kisällilaulajat ovat voineet hakea mukaan laulajiksi koelaulun kautta.

Lisätietoja:

Markus Yli-Jokipii, p. 040 777 5709, markus.yli-jokipii(at)tuni.fi    

Tietoja

Julkaistu: 20.04.2021

Suomen musiikkineuvosto on ottanut kantaa musiikkialan yleisavustusten vähenemiseen. Yleisavustusten leikkaukset kohdistuivat laajasti musiikkialalle, myös harrastajamusiikkijärjestöihin.

Suomen musiikkineuvosto on selvittänyt yleisavustusten leikkausten vaikutuksia jäsenistössään. Leikkaukset tehtiin äkillisesti ilman ennakkovaroitusta, joten toiminnan sopeuttaminen vähentyneeseen rahoitukseen edellyttää pahimmillaan mittavia toiminnan supistuksia.

Musiikkineuvosto vaatii, että arpajaislain muutoksesta johtuvat menetykset alan avustuksissa katetaan valtion budjettivaroista, ja että ne nostetaan entiselle tasolleen.

Kannanotto on luettavissa alla sekä myös FMC:n verkkosivuilla.

Suomen musiikkineuvosto (FMC) on yhdistys, joka kattaa lähes koko suomalaisen musiikin kentän. Sen jäsenorganisaatiot toimivat musiikin joka saralla ammattimaisen ja harrastustoiminnan sekä musiikkikoulutuksen parissa. FMC:n tavoitteena on toimia suomalaisten musiikkiyhteisöjen yhdyssiteenä.

* * *

Musiikkialan yleisavustusten väheneminen korvattava valtion budjettivaroista

Musiikkineuvosto selvitti maaliskuussa 2021 opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustuksen vähenemistä jäsenistönsä keskuudessa. Kyselyyn vastasi Musiikkineuvoston 26 jäsenestä 19, joista 14:ää asia koski. Kaikki jäsenorganisaatiot eivät ole yleisavustuksen piirissä. Vastaajiin kuuluu musiikkialan ammattilaisten, koulutuksen ja kasvatuksen sekä harrastussektorin edustajia, ja vastaukset kuvaavat alan tilannetta laajasti.

Vastausten perusteella avustuksia oli kuluvana vuonna leikattu ratkaisevasti ilman ennakkotietoa. Jäsenistön toiminta on leikkausten vuoksi äkillisesti epävarmalla pohjalla, ja tulevaisuudennäkymät ovat huolestuttavat. Vakituista henkilökuntaa sekä freelancetyötä on jouduttu vähentämään välittömästi, suunniteltuja tapahtumia on peruttu sekä palveluita ja toimintaa supistettu. Samalla jäsenistön omilta jäseniltään keräämät jäsenmaksut ovat epävarmalla pohjalla, sillä näidenkin maksukyvyssä kertautuu samojen leikkausten vaikutus.

Lisäksi useat jäsenjärjestöt kertoivat, että yleisavustus on jo ennen kuluvan vuoden leikkauksia laskenut vuosien ajan huomattavasti. Nyt leikkaukset osuvat ajankohtaan, jolloin musiikkiala taistelee selviytymisestä historiansa suurimman kriisin kynsissä. Avoimissa vastauksissa peräänkuulutetaan kulttuurialan yhteiskunnallista arvostusta, ja jäsenjärjestöt pelkäävät kentän supistuvan ja alan tilanteen synkkenevän entisestään.

Musiikkineuvosto vaatii, että arpajaislain muutoksesta johtuvat menetykset alan avustuksissa katetaan valtion budjettivaroista, ja että ne nostetaan entiselle tasolleen. Alan yleisavustukset on saatava kestävälle pohjalle ja ennakoitavaksi alan toiminnan ja monimuotoisuuden turvaamiseksi ja edistämiseksi. Toimijoiden vaikuttavuus on laajaa, ja leikkauksilla on ratkaiseva vaikutus alan toimintakykyyn ja tulevaisuudennäkymiin. Musiikkialalla ja yhteiskunnalla ei ole varaa leikkauksiin musiikista ja sen tuomasta hyvinvoinnista.

19. huhtikuuta 2021

Suomen musiikkineuvoston hallitus:

Sanni Kahilainen, hallituksen puheenjohtaja (Muusikkojen liitto)
Mirja Kopra, hallituksen varapuheenjohtaja (Suomen musiikinopettajien liitto ry, SMOL)
Sanna-Mari Holma, hallituksen jäsen (Suomen Työväen Musiikkiliitto ry, STM)
Annika Mylläri, hallituksen jäsen (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry)
Leif Nystén, hallituksen jäsen (Finlands Svenska Sång- och Musikförbund)
Markku Klami, hallituksen varajäsen (Suomen Säveltäjät ry)
Nina Rissanen, hallituksen varajäsen (Suomen musiikkioppilaitosten liitto, SML)
Lito Gilberto, nuorisoedustaja